Yleinen keskustelu ilman sijaintia kartalla

Uusi kaavasuunnitelma on aiempaa parempi, mutta se ei ole linjassa Lahden kaupungin tavoitteiden kanssa (Luontopositiivinen Lahti 2030, huom! vain viisi vuotta tavoitteen saavuttamiseen.) Haluan korostaa, että viime syksynä yli 800 ihmistä allekirjoitti adressin metsän säästämisen puolesta. 840 henkilöä vastustaa metsän kaatamista (adressit.com 27.4.2025). Adressissa on perusteltu huolellisesti monelta eri kannalta, miksi metsää ei tule kaataa. Pyydän päättäjiä lukemaan adressin huolella ajatuksen kanssa uudelleen. Haluan erityisesti nostaa esiin teeman: luontoarvot. Vanhan metsän säästäminen kuulostaa hienolta käden ojennukselta, mutta aivan viereen rakentaminen tulisi vaikuttamaan kuitenkin kielteisesti jäljelle jäävän pienen metsän eliöstöön, esim valosaaste ja kova äänimaailma jne. Valitettavasti nykyinen kaava näyttää muodostuneen paineistetun pohjaveden mukaan. Asukkaiden ja esim luonnonsuojeluliiton ammattilaisten näkemykset eivät näytä tulleen kuulluiksi. Muissa kommenteissa on nostettu hyvin esiin alueen asukkaiden näkemyksiä. Pahimpana skenaariona itsekin näen sen, että metsä kaadetaan ja tontit eivät menekään kaupaksi tai paineistettu pohjavesi näyttäytyy kuitenkin liian korkeana rakentamiselle. Metsän kaataminen laskee alueen viihtyisyyttä huomattavasti. Kauas kaupungin keskustasta ja palveluista kaavoittaminen ja rakentaminen lisäävät yksityisautoilua. Yksityisautoiluun ohjaaminen ei ole nykypäivää. Ajatuksia tulevaan: - Pelloille kaavoittaminen ja rakentaminen - Ensin jo vapaana olevat tontit ja talot myydyksi Renkomäestä - Varteenotettava idea: kaupunki tukee vanhojen talojen purkamista ja näin paljon tontteja ympäri Lahtea vapautuisi uudelleen rakentamiselle Vastustan Näkkimistö II alueen kaavoitusta ja metsän kaatamista. Uskon, että on olemassa kauaskantoisempia ratkaisuja, kun niitä halutaan vain etsiä. Viime aikoina on paljon uutisoitu liian suurista metsien hakkuumääristä Suomessa. Lahdella olisi mahdollisuus yksi päätös kerrallaan kääntää suunta oikeaan ja kestävään päätöksentekoon. LAHDEN KAUPUNKI ON HYVÄKSYNYT LUONTOPOSITIIVISEN TIEKARTAN, pöytäkirja 3.3.2025. Luontopositiivinen Lahti: "luontopositiivisuus tarkoittaa sitä, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy, eikä heikkene. Tällä hetkellä luonto köyhtyy sekä Lahdessa sekä globaalisti." "Maankäytöllä joko heikennetään tai vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta. Luonnon huomioiminen ei kuitenkaan tarkoita, että maata ei saisi ollenkaan käyttää tai hyödyntää. Sen sijaan suunnittelussa tulee ensisijaisesti pyrkiä välttämään luontohaitat, minimoimaan välttämättömät haitat ja lopulta, jos vielä tarvitaan, kompensoimaan ne ekologisesti." Jos metsää päädytään kaatamaan, kuinka kaupunki on suunnitellut kompensoivansa tämän? Muutamat uudet puun taimet viheralueina eivät korvaa metsäalueen kaatamista. Vaikea keksiä sopivaa kompensaatiota. Helpommalla kaupunki pääsee kaavoittamalla uudet tontit alueille, jotka eivät vaadi metsän kaatamista laisinkaan, ei Renkomäen eikä muiden kaupunginosien kohdalla.

Toivottavasti mahdollisimman paljon metsää säästetään. Ja mielestäni tästä pitää myös viestiä laajasti kaupungin virallisilla sivuilla ja miettiä, miten sopii Lahden ”luontopositiivisuutteen”. Mm. https://greenlahti.fi/blog/lahti-on-luontopositiivinen-vuoteen-2030-mennessa Haluaisin myös vastauksen esim. tähän alle miksi Renkomäen muita tontteja ei ole rakennettu tai miksi ne eivät ole myynnissä? Esim. Aikamatkan alueella näitä useita ja kaupunki ei ole edelleenkään viimeistellyt aluetta. Aikamatkan alue on jo ihmisen muokkaama (pellot), joten metsää säästyy. Ja en nyt tarkoita sitä aluetta mihin ei voi rakentaa vaan Aaltokatua ja Merenpohjankaarta. Toivottavasti tuossa kaavassa huomioidaan melun vaikutus Näkkimistön alueelle Orimattilantieltä. Miten tähän vastataan?

Hyvä, että rakenettavien tonttien määrä edes vähän väheni, oli syy sitten mikä tahansa... Metsä tulee pitää nykyisellään asukkaiden helposti saavutettavana lähiluontona luontoarvot säilyttäen! Metsällä on tieteellisesti todistettu olevan suuri vaikutus ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Tästä on myös kansantaloudellista hyötyä sairauksien ehkäisyssä, jos raha tässä ratkaisee. Merkittävän allekirjoittajamäärän saaneen adressin mukaisesti: Säilyttäkää Näkkimistön metsä!

Vastustettava kaavasuunnitelma sellaisenaan. Vuonna 2016 Lakkitehtaantien itäpuolelle tulevaa asuinalueen kaavasuunnitelmaa eivät alueen lähialueen asukkaat vastustaneet. Tämä alue tehtiin 7,7 hehtaarin peltoalueella. Voisiko nytkin ajatella, että lähialueen asukkaille tärkeä metsä säästettäisiin lähiluontoalueena sekä äänivallina Lahdentielle. Kaavaluonnoksessa oleva peltoalueen rakentaminen tuskin nostaisi vastaavaa vastusta alueen asukkaissa. Voisiko kaavoituksessa lähteä liikkeelle nykyisistä peltoalueista, niitä alueella riittäisi. Ja jos metsään on pakko koskea, niin tehtäisi se vasta siinä vaiheesa, kun peltoalueelle kaavoitetut tontit on lähes kokonaan rakennettu/myyty. Kunhan missään nimessä ei käy niin, että kaadetaan metsät aukeaksi, tehdään kunnallistekniikka ja sitten vuosia odotellaan, että kuinka kauppa käy. Tehtäisiin kunnallistekniikkaa sitä mukaan miten kauppa ja rakentaminen etenee. Kuinka paljon alueella lisääntyy autoliikenne, jos alue rakennettiin nykyisen suunnitelman mukaan? Onko liikenneselvitystä tehty?

Onko kaavoitusta tehdessä huomioitu tai huomioidaanko mitenkään sitä, että yli 100 uutta tonttia lisää huomattavasti autoliikennettä Orimattilankadulla. Jo nyt liikenne ja ylinopeudet ovat Orimattilankadulla hurjasti lisääntyneet.

Pidän suunniteltua asuinaluehanketta tarpeettomana ja näkisin, että se tulisi perua. Alue, jolle rakentamista kaavaillaan, on merkittävä luontokohde. Sillä se on alueen ainoa lähimetsä, jota asukkaat käyttävät virkistäytymiseen ja ulkoiluun. Metsällä on monimuotoisen luonnon vuoksi ekologista arvoa, ja se toimii myös tärkeänä suoja-alueena. Se vähentää liikenteen aiheuttamaa melua ja pölyä Uuden Orimattilantien suunnasta. Tällaisia lähiluontoalueita on yhä harvemmin saavutettavissa kävellen, ja niiden säilyttäminen on elinympäristön viihtyisyyden ja kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta olennaista. Lisäksi suunnitellun alueen sijainti on liikenteellisesti epäkäytännöllinen. Alue jää nykyisten bussilinjojen ulkopuolelle, eikä sen liittäminen julkiseen liikenteeseen ole yksinkertaista ilman merkittäviä muutoksia reititykseen. Kaukaisimmilta tonteilta on lähes kilometrin matka lähimmälle pysäkille. Tämä ei kannusta ketään valitsemaan joukkoliikennettä auton sijaan. Reittimuutosten toteuttaminen puolestaan voisi aiheuttaa häiriöitä nykyisille asukkaille, sillä ei kukaan haluaisi tontin edestä kulkevan bussin. Alueen nykyinen tieverkosto ei myöskään tue laajamittaista henkilöautoliikenteen kasvua. Uusien asukkaiden lisääntyvä autoriippuvuus pahentaisi liikenteen sujuvuuteen, turvallisuuteen ja ilmastovaikutuksiin liittyviä haasteita. Rakentamiselle ei myöskään ole todellista tarvetta, kun otetaan huomioon, että Renkomäessä on edelleen useita kymmeniä vapaita tontteja, jotka odottavat rakentamista. Lisäksi alueilla pääväylien, kuten Orimattilankadun varrella, on runsaasti kehityspotentiaalia – näitä alueita tulisi hyödyntää ennen kuin kosketaan arvokkaisiin luontokohteisiin. Kaavoituksen näkökulmasta suunnitelma ei ole kestävällä pohjalla myöskään sosiaalisen rakenteen osalta. Laaja-alainen omakotitalorakentaminen ilman keskusta-aluetta tai palvelukeskittymää ei edistä yhteisöllisyyttä eikä alueen elävyyttä. Yhdysvalloissa on jo nähty, kuinka tällaiset hajanaiset lähiörakenteet voivat johtaa segregaation lisääntymiseen ja kaupunkimaisen elinympäristön puuttumiseen. Renkomäen kehityksen kannalta olisi paljon tarkoituksenmukaisempaa rakentaa tiivimpää asuinrakennuksia esimerkiksi Renkomäen koulun läheisyyteen. Näin voidaan muodostaa toimiva keskus, joka tukee alueen kehittymistä ja lisää sen houkuttelevuutta. Yhteenvetona totean, että suunnitelmassa ei ole otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvoja, liikenteellisiä haasteita eikä sosiaalista rakennetta. Näistä syistä esitetty hanke tulisi perua, ja alueen kehittämisessä tulisi priorisoida olemassa olevien tonttien hyödyntäminen sekä keskusten ja julkisten palveluiden läheisyyteen sijoittuva rakentaminen.

Toivon, että kaavoituksessa huomioidaan entistä tarkemmin ilmastovaikutukset ja paikalliset luontoarvot. Metsän kaataminen rakentamisen tieltä ei ole kestävä ratkaisu.​ Ilmastopaneelin mukaan hakkuita tulisi vähentää 11–16 prosenttia, jotta metsien hiilinielut pysyisivät tasapainossa päästöjen kanssa.​ Myös Lahden on ympäristökaupunkina otettava osaa näihin "talkoisiin". Kyseessä on alueemme toinen metsä, joka on helppokulkuinen, rauhoittava ja helposti saavutettavissa kaikille, niin lapsille, ikäihmisille kuin liikuntarajoitteisille. Toinen metsämme on vaikeakulkuisempi harju, eikä siten tarjoa yhtä laajasti tavoittavaa lähiluonnon kokemusta kuin nyt kaavoitettava alue. Rakennuspaikalla sijaitsee myös ketun upea luolasto, joka on osa alueen monimuotoisuutta. Metsän säilyttämisellä on suora vaikutus alueen viihtyvyyteen ja nykyisten asukkaiden elinolosuhteisiin. Metsä toimii tehokkaana melu- ja tuulensuojana Orimattilaan suuntaavan vilkasliikenteisen maantien ja läheisen pellon suunnasta. Sen kaataminen lisäisi merkittävästi meluhaittoja ja altistaisi nykyisen asutuksen entistä kovemmille tuulille. Kapea näön vuoksi jätettävä metsäsuikale ei yksinkertsisesti riitä. Kyse ei ole vain yhdestä metsästä, vaan elinympäristöstä, jonka arvo ulottuu ekologian lisäksi ihmisten hyvinvointiin ja ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. On häpeällistä, että ympäristökaupunki unohtaa ympäristön, kun tonteista on tiedossa rahaa ja asukkailta verotuloja. Kestävämpää olisi miettiä, kuinka valmiit, myynnissä olevat rakennukset saadaan kohtaamaan paremmin alueelle tai jopa Lahteen haikailevien, potentiaalisten asukkaiden kodin etsinnät. Minulle tätä aiemmin perusteltiin sillä, että uudet asukkaat säilyttävät esim. tarpeen koululle. Uusia lapsiperheitä tulee alueelle kyllä jatkuvasti. Koteja myydään ja ostetaan, tässä ajassa harva jää isoon omakotitaloon asumaan kun lapset lentävät pesästä.