Nastolan kirkonkylän kaavarunkotyö
Nastolan kirkonkylän kaavarunkotyössä tutkitaan kirkonkylän ympäristön maankäytön tulevaisuutta. Työn tueksi toteutettiin karttakysely, jossa kerättiin paikallistietoa asukkailta ja alueen käyttäjiltä.
Kaavarunko on yleiskaavaa yksityiskohtaisempi, mutta asemakaavaa yleispiirteisempi suunnitelma. Se ei ole oikeusvaikutteinen eikä käy läpi samanlaista hyväksymiskäsittelyä kuin yleis- tai asemakaava, mutta toimii lähtökohtana myöhemmin laadittaville asemakaavoille.
Nastolan kirkonkylän alueella on lähivuosina odotettavissa muutoksia, kun käytöstä poistuneita ja huonokuntoisia rakennuksia puretaan. Kaavarunkotyössä tutkitaan, millaisia uusia toimintoja vapautuville alueille voisi sijoittua – esimerkiksi asumista, palveluita tai viher- ja virkistysalueita – sekä miten kirkonkylän omaleimaista identiteettiä arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä voidaan vahvistaa.
Kysely oli avoinna verkossa 28.4.–17.5.2026. Kyselyyn pystyi vastaamaan myös paperisena Nastolan asukasillassa tiistaina 12.5.2026 klo 17.00, Rakokiven monitoimitalo Loistossa.
Tutustu kyselyn tuloksiin tämän sivun alaosan raportista.
Kysy lisää
Kimi Toivola, kaavoitusarkkitehti
044 482 6627, kimi.toivola@lahti.fi
Juuso Heinämäki, vuorovaikutussuunnittelija
044 416 3820, juuso.heinamaki@lahti.fi
Projektin vaiheet
Kyselyn tulosten analysointi ja tallennus
Kyselyn tulokset on käyty läpi ja niistä on laadittu loppuraportti. Kyselyn tulokset viedään paikkatietomuodossa Trimble Locus Cloud -palveluun, jossa kaupungin viranhaltijat voivat tarkastella aineistoa myös tulevaisuudessa.
Kyselyn tuloksia käytetään sellaisenaan Nastolan kirkonkylän kaavarunkotyön tukena. Kyselyn tulokset tarjotaan myös kaavarunkotyön kanssa yhtä aikaa meneillään olevan aluepalveluohjelman käyttöön. Lisäksi tuloksista suodatetaan esimerkiksi liikenneasioita sekä viherja maisema-asioita koskevat vastaukset, ja ne tarjotaan ko. suunnitteluyksiköiden käyttöön.
Miten asukkaat kokivat kirkonkylän nykytilan ja tulevaisuuden?
Asukkaat näkevät kirkonkylän luonnon ja kulttuuriympäristön vahvuutena, mutta kokevat keskusta-alueen osin rapistuneeksi ja palveluiltaan heikentyneeksi. Tulevaisuudessa toivotaan elinvoimaisempaa kyläkeskusta, jossa säilyvät keskeiset palvelut, erityisesti koulu ja arjen kohtaamispaikat. Kehittämisessä korostuvat tyhjien rakennusten purkaminen, luontoarvojen säilyttäminen sekä kylämäisen identiteetin vahvistaminen.